1.1.2021

Vuoden 2021 kokoelmanäyttely Kaupungin kupeessa, polun päässä

Eino ja Meeri Haapasen kokoelma on erinomainen otos etenkin suomalaista kulta-ajan taidetta. Pääasiassa maisemista koostuvassa kokoelmassa heijastelee myös pariskunnan omia mieltymyksiä. Eino Haapanen opiskeli aikanaan Turun kauppaopistossa, josta hän valmistui vuonna 1951. Osin tästä syystä, Turku on ollut omalla tavallaan sekä tuttu että rakas ympäristö Einolle, joka myös näkyy kokoelmassa. Ulkomaalaista taidetta ostettiin mm. ranskalaisista taidehuutokaupoista, siksi eurooppalaiset ja välimerelliset aiheet muodostavat luonnollisen osan kokoelmaa suomalaisaiheiden rinnalla. Näyttely Kaupungin kupeessa, polun päässä, vie katsojansa Turun Vartiovuorenmäeltä aina alppimaisemiin.

Suomen taiteen isänäkin tunnetun Robert Wilhelm Ekman (1808-1873) on kuvannut Turun Vartiotornin vuonna 1868, vuotta ennen kuin tähtitorni täytti 50 vuotta. Maalauksessa Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelemaa rakennusta ympäröi tuuhea puusto, joka alun perin istutettiin vasta Turun palon jälkeen 1840-50-luvulla. Ennen paloa, kukkula oli muiden Turun kukkuloiden tavoin karu ja kivinen. Puustolla lisättiin tietoisesti paloturvallisuutta, mutta samalla istutukset houkuttelivat ihmisiä lähtemään kävelylle luonnon helmaan. Vartiovuorenpuisto onkin yksi Suomen vanhimpia sekä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia kaupunkipuistoja.

Hugo Simbergin (1873-1917) Rantatie esittelee puolestaan eteläeurooppalaista promenadikulttuuria hyvin pukeutuneine pariskuntineen. Suurkaupunkien hoidettujen puistojen vastakohtana toimivat Englantilaisen William Shayerin (1787–1879) Viehättävä metsämaisema ja Maria Wiikin (1853-1928) Polku mäntymetsässä Hyvinkäällä. Helene Schjerfbeckin muutettua äitinsä kanssa Hyvinkäälle 1902, Maria Wiik opiskeli paikkakunnalla pitempiäkin aikoja. Tämä nimenomainen metsäinen maisema on ajoittamaton, mutta voi hyvinkin olla, että teos on 1900-luvun alkuvuosilta, jolloin Wiik asui Hyvinkäällä ollakseen taiteilijakollegansa tukena. Tyylillisesti näyttelyssä liikutaan 1800-luvun lopun romanttisissa ja jylhissä maisemissa, päätyen 1900-luvun puolivälin värikylläisiin puistonäkymiin.